Sivut

keskiviikko 21. maaliskuuta 2012

Luottamusta, itsevarmuutta ja rutiinia


Tänään tulikin hieman kiire laitella heppaa tunnille kun tunti alkoi jo 16.30 ja olin tallilla vasta ehkä 16.10? Onneksi maneesissa oli muutama yksäri ollut hyppäämässä niin esteet olivat jo valmiina. Jymyn laitettuani lähdin heti maneesiin ja siinä sitten itsenäisesti verkkailtiin.

Jymy tuntui heti alusta asti tositosi hyvälle ratsastaa, se kantoi itseään tosi hyvin. Sekä oli pehmeä ja kevyt edestä. Eilinen tunti selvästi oli mennyt hyvin ja sen tunti nyt selkään. En hirveästi nyt selittele tehtävää jne, kun vihdoin sain taas videota nii siinä näkyy parhaiten! :) Otettiin sitten muutamia verkkahyppyjä, jonka jälkeen mentiin pienenä ratana (joka näkyy vieressä). Ekalla radalla esteet oli ehkä 70-80cm?. Alku rata meni aika huonosti, en saanut tuotua hyviin paikkoihin. Tämä ihan eka rata puuttuukin videolta kun unohdin sen laittaa siihen, mutta siinä ei ollutkaan mitään erikoista nähtävää :D Sitten esteitä nostettiin n. 80-90cm korkeiksi ja tehtiin niin, että vain radan suorittaja oli maneesissa ja muut meni maneesin ulkopuolelle. Näin saatiin luotua hevosille ja ratsastajille tavallaan pieni kisafiilis. Jymy ainakin luuli olevansa kisoissa ja heti laukan nostettua kaasupohjaan. Tämä rata meni omasta mielestäni aika hyvin. Ainoastaan vikalle linjalle este num. 10 tuli hieman juureen ja laukka kuoli kaarteessa, mutta siitäkin selvittiin. Kun kaikki oli tultu niin esteet nostettiin 90-100cm korkeuteen ja tultiin jälleen samalla tavalla. Niin kuin videosta huomaa niin esteelle 3 tuli huono paikka, olisi pitänyt pyytää vähän eteen tai ottaa vähän kiinni eikä vain matkustaa. Tiputukset johtuvat siitä kun en antanut tarpeeksi ohjaa hyppyihin. Mutta sitten tultiin vikat linjat uudelleen ilman tiputuksia.




Koko tuntiin olen tositosi tyytyväinen, koska heppa oli avuilla kokoajan. Kieltojakaan ei tullut kun muistin itse ratsastaa. Vielä nuihin tiputuksiin sen verran, että yhdessä vaiheessa miulle tuli sellainen tavallaan pelko "isompiin" esteisiin. Kun omista ratsastusvirheistäni johtuen kiellettiin ja otin useampaan otteeseen vähän lentoa sieltä hevosen selästä niin en aina muista/uskalla lähteä tarpeeksi hyppyyn, enkä aina luota tarpeeksi hevoseeni. Tämä ongelma siis tulee näillä n. 100cm-> esteillä. Mutta nyt tunnin aikana itselleni tuli sellainen fiilis, että kun muistan ite vaan ratsastaa niin Jymy menee kyllä ihan mistä vaan ja siihen pitää myös uskaltaa luottaa että se hyppää. Ja nyt kun on hypätty taas vähä "isompia" esteitä useamman kerran, niin alkaa tulla rutiinia tähän korkeuteen ja alan luottamaan taas enemmän Jymyyn ja myös itseeni. Tiedän kyllä, että miulla on sellainen hevonen joka haluaa ja tekee 110% kaikkensa kun mie vain itse ratsastan enkä matkustele. Se on kuitenkin myös sen verran fiksu, ettei se halua hypätä jos olen sen muutaman kerran huonoon paikkaan tuonut. Se auttaa ja myös pelastaa tietyissä tilanteissa. Omasta mielestäni hevosen pitää auttaa ratsastajaa ja antaa virheitä anteeksi, mutta kaikkea ei kuitenkaan tarvitse eikä pidä sietää. Ei muuten opi.




Huomenna menen ystäväni Sannan kanssa ratsastamaan Jymyn sileellä ja saan taas kuvia toivottavasti mahdollisimman paljon. Sekä ratsastan näillänäkymin myös Venna ponin :) hih.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti