Sivut

perjantai 11. heinäkuuta 2014

Kahden lajin kisat

 Ensimmäistä kertaa elämässäni starttasin samana päivänä sekä koulua, että esteitä. Oltiin eilen Joensuun Ratsastusopistolla iltakisoissa, jossa pyöri yhtäaikaa koulu sekä estekisat. Koska kummastakaan ei löytynyt kahta sopivaa luokkaa niin päätin sitten osallistua kumpaankin yhden luokan verran.
 Esteillä luokkana oli 60-70cm. Rata oli melkoisen simppeli. Ainut minkä tiesin tuottavan vaikeuksia oli sarja jonka väli oli vajaa 9metriä. Muuten ok tuon kokoisilla esteillä, mutta koska tiesin että ponillani on virtaa ja innokkuutta enemmän kuin pienessä kylässä niin sen käyvän helposti liian lyhyeksi.
 Perusradalla sain koottua sitä tarpeeksi paljon sarjalle, ennen sarjaa se tuli melkein jopa raviin mutta tällöin sain väliin hyvät ja tasaiset kaksi laukkaa.
Koko perusrata sujui melko sujuvasti paitsi ennen viimeistä estettä jokin meinasi hyökätä pienen suomenhevosen kimppuun, liekö varjo vai hurjat puomit :D Samassa pienessä sivuloikassa menetin toisen jalkkarini mutta jatkoin ilman sitä sitten kuitenkin estettä kohti sujuvasti. Seuraavassa kaarteessa sainkin jalkkarin jalkaan ja eikun uusinta vauhtia poniin! Tai no eipä kauheammin tarvinnut pyydellä, lähinnä vain päästää vähän ohjista :D
 Uusinta sujui muuten todella sujuvasti ja nopeasti, mutta sarjalle hyvästä yrityksestä huolimatta en saanut ponia tarpeeksi lyhyeksi joten sarjan a-osa tuli alas takajalalla (liian pitkänä oleva hevonen). Aika olisi riittänyt kevyesti luokan voittoon (tarkkoja tuloksia en tiedä, mutta jos kisahoitajani oikein kuulivat niin aikani olisi ollut melkein kymmenen sekuntia voittajaa nopeampi?), mutta ei voi syyttää kuin huolimattomaa ratsastajaa. Olin hetken ajan luokan jälkeen niin raivona itselleni, että luulen korvistani näkyneen tulevan savua. 1,5kk ei olla kumpikaan hypätty rataa ja sinä aikana vain kerran miniesteitä, joten ei oo kyllä tullut harjoiteltuakaan. Sikäli siis kai ihan hyvä saavutus.
 Esteradan jälkeen ponille koulusatula päälle ja hetken kävelyn jälkeen verryttelemään koululuokkaan HeB KN Special. Tavoitteeksi olin asettanut alunperin yli 55% mutta yli 57% olisi super. Kuitenkin verryttelyssä allani oli kauniisti kulkevan kouluhevosen sijasta atomipommi estehevonen, joka olisi mielummin viereisessä verkassa ollut hyppäämässä esteitä. Sitkeästi kuitenkin yritin saada hevosen siirtymisillä ja volteilla kulkemaan ja toimimaan avuille. Loppuajasta verryttelyä Jymy alkoikin tuntumaan ihan mukavalta! Sopivan energiseltä, mutta vastasi yllättävän hyvin pidätteisiin.
 Jymy oli radalla pitkästä aikaa sopivan energinen! Yleensä se helposti vähän hyytyy kouluradalle, mutta olisiko pikku hyppelyt alla vaikuttaneet sen mielialaan. Se oli niin miellyttävä ratsastaa!
 Kokonaisuudessaan olin supersuper tyytyväinen koulurataan! Valmisteluna olin kerran ratsastanut kotona radan ilman satulaa läpi ja thats it. EI NÄIN valmistauduta kisoihin totesin itselleni. Tällä valmistautumisella ja muutenkin olin super iloinen ja tyytyväinen siihen miten hevoseni liikkui. Prosentit eivät taaskaan olleet päätä huimaavia, mutta paremmat kuin mitä odotin!
 Tuloksena olikin 58,4%! Yli omien tavotteideni. Numeroita tuli 4½-6½ väliltä. Huonoin oli laukasta käyntiin siirtyminen joka tuli ravin kautta. Jymyn kanssa nuo on tosi vaikeita, mutta harjoitusta harjoitusta! Parhaimmat pisteet tulivat puolestaan alkutervehdyksestä, toisesta loivasta kiemurasta, voltista, istunnasta ja teistä. Teitä yritinkin ratsastaa mahdollisimman huolellisesti ja mielestäni siinä onnistuinkin hyvin. Istunnan pisteet tulivat kyllä puskista :D Kaksi kohtaa jotka olisin voinut helposti saada paremmiksi oli käynnistä pysähdys keskellä ohjelmaa, jolloin hevonen ei ollut tasan, tästä olisi helposti saanut ainakin kutosen, huono valmistelu ja hölmö minä! Lisäksi keskiraviin olisi kulmassa pitänyt koota paremmin, jotta eroa olisi saanut esitettyä. Mutta seuraavalla kerralla sitten taas paremmin toivottavasti :)
Toivottavasti joku jaksoi lukea tämän super pitkän postauksen :)

keskiviikko 2. heinäkuuta 2014

yli-innokas ikiliikkuja

 Viime viikolla sairasloman loputtua kipusin vihdoin ja viimein taas yli-innokkaan hevoseni selkään. Jymyn oli sairaslomani ajan kevyellä liikutuksella sisältäen joko vapaata, irto- tai liinassa juoksutusta tai maastossa kävelyä pitkin ohjin tunnin ajan. Jymylle, joka rakastaa liikkumista yli kaiken ei tuollainen liikutus sovi mutta pakko mikä pakko oli antaa käden levätä; kannatti koska käsi ei enää ole ollut kipeä!!
 Sunnuntaina (eli 22.6.) käytiin 1,5h käyntimaastossa ja maanantaina sitten noin tunnin maastossa + vähän aikaa kentällä. Tiistaina päätin purkaa ponin energioita hyppäämällä kentällä olevia esteitä. Laitoin esteiden eteen ja taakse puomit noin kuuden metrin välillä eli lyhyt yksi laukka-askel. Tehtiin joskus Akin valkassa tämmöstä ja Jymy tuli sillon tosi hyväksi ratsastaa ja rupesi kuuntelemaan super hyvin. Ideana hyvä, mutta olisihan se pitänyt arvata että ylienergisellä ponilla tehtävä oli melkein mahdoton vaikka ideana oli että puomit hidastaisivat sitä mutta eeih..
 Jymy meni vain häntä pystyssä kohti esteitä ja teki mitä kummallisempia hyppyjä, yritti kiihdytellä omiaan ja mennä puomit innareina.. Lisäksi se viskoi päätään ihan kummallisesti sivulle, kuten se tekee innostuessaan irtojuoksutuksessa. :D Yritä siinä sitten ratsastaa.
 Tein melko paljon toistoja, jotta Jymy alkaisi oikeasti kuunnella edes vähän ja tajuaisi ettei esteitä päin voi vain kaahata päätöntä vauhtia. Huomasin myös, että miten selkeästi näkyy (ja tuntuu) kun hyppäämäänkään en oo päässyt/kerennyt pitkiin aikoihin millään hevosella. Ehkä alan pikku hiljaa maastoutumaan vain maastoihin..
 Loppua kohden poni alkoi hiukan antamaan jo periksi ja alkoi aina hetkittäin jopa kuunnella. Jossain vaiheessa sain sen jo esteelle rauhassa, mutta sen jälkeen se yritti lähteä. Voihan poni! Mistä lie tommoisia keksinyt.
 Muutaman siedettävän radan jälkeen loppu ravailin ja kävelin pitkät loppukäynnit, sekä paljon taputuksia litimärälle ponille! Sitten eikun suihkuun ja karsinaan syömään. Tarulle super iso kiitos näistä kuvista ja avusta!