Hevoseton on huoleton pätee taas tän viikonlopun teemaan..
Mistäköhän sitä taas alottas. Suunnitelmat tälle ja ensi viikolle muuttui ainakin kokonaan. Tuntuu, että tästä on jotenkin kauheen vaikeeta kirjottaa joten yrittäkää saada jotain selvää miun epäselvästä selityksestä.
Kaikki alkoi siis perjantaina kun menin tallille. Suunnitelmana oli harjoitella sunnuntain koulukisoihin joihin olin ilmoittautunut luokkaan HeB:3. Jymy tuli (niinkuin yleensäkin) iloisena portille vastaan. Vein sen talliin ja laitoin käytävälle seisomaan. Ensimmäisenä huomasin kun se rupesi köhimään (yskimään). En siitä kuitenkaan huolestunut, koska Jymyllä on todettu lievää pölyallergiaa ja aina kun on jotain siitepölyä niin se voi yskiä. Yskä yleensä loppuu parin päivän tujakammalla valkosipulikuurilla. Sitten huomasin, että se hengitti jotenkin todella todella oudolla tavalla. Jotenkin tosi raskaasti ja "pumppasi" jotenkin sitä hengitystä. Sitä on vaikea selittää, ensimmäisenä tuli mieleen joku puhkurihevonen kun näin sen hengitystyylin. Sain taas ylimääräisiä sydämen tykytyksiä. Ensimmäisenä ajattelin, että tää ei oo normaalia ja toisena ajattelin nyt soitan tallinomistajalle (valmentajalleni). Ratsastuksen sijaan laitoin hevosen karsinaan ja jäin seuraamaan tilannetta. Valmentajan kanssa yhteispäätöksellä soitettiin päivystävälle eläinlääkärille, joka lupasi tulla katsomaan kunhan joltain operaatiolta kerkiää. Kuitenkaan Jymyllä ei mitään hengenhätää ollut, koska se oli kolmea seikkaa lukuunottamatta TÄYSIN normaalin oloinen. 1. se hengitti oudosti 2. se yski 3. se pissasi jatkuvasti (kolmen tunnin aikana ainakin 20 kertaa!). Lämpöäkin oli vähän ja hengitystiheys oli 36krt/min, ja normaali on 12-20krt/min. Eli todella tiheästi hengitti! Muuten hevonen kyllä seurasi mitä ympärillä tapahtui, joi, kakkasi, olisi halunnut syödä mutta en antanut syödä kun en tiennyt että jos ell tekee jotain niin saako se syödä. Siinä sitten vahdin hevosta ja samalla torkuin heinäpaalien päälle loimiin kääriytyneenä, ja odottelin eläinlääkäriä paikalle. Välissä mittailin aina lämpöä ja laskin hengitystiheyttä. Välissä saatiin myös tutulta ja aina niin luotettavalta eläinlääkäriltä (joka oli lomalla) niin vähän apua ja koska oli ollut hellepäivä niin ell käski viilentää hevosta suihkulla ja juottaa mahdollisimman paljon. Lisäksi käski syöttää pussin kipulääkettä, jota onneksi löytyi tallin lääkekaapista.
Päivystävä eläinlääkäri saapui joskus puolen yön aikoihin n. 7 tunnin odotuksen jälkeen. Tässä välissä kipulääke oli onneksi jo tehonnut ja hengitystiheys, sekä lämpö oli laskenut. Hevonen oli silti yhtä energinen ja tyytyväinen saamastaan huomiosta. Eläinlääkäri kuunteli keuhkoja ja mahaäänet, joista ei löytynyt mitään normaalista poikkeavaa. Virtsakin tutkittiin, eikä siitäkään löytynyt mitään. Jymyltä otettiin verikokeet, koska kukaan (ei edes eläinlääkäri) keksinyt mikä sillä voisi olla. Samalla sille annettiin kortisonia. Lopuksi eläinlääkäri tuli siihen lopputulokseen, että tämä kaikki oli ehkä jonkin allergisen reaktion tulosta tai lämpöaallon aiheuttamaa. Tämän jälkeen Jymy sai heiniä kasteltuna turvan eteen ja sinne se jäi yöksi tyytyväisenä mutustelemaan niitä. Jäin valmentajalleni yöksi ja kävin yöllä tekemässä tarkistuksen, että kaikki on ok.
Tänään menin sitten jo heti seitsemän jälkeen talliin. Mittailin lämmön, joka oli palautunut ihan normaaliksi. Laskin hengitystiheyden, joka oli myös jo ihan normaali. Vaikka vieläkään hengitys ei näyttänyt ihan normaalille. Ruokin sen jälkeen kaikki hevoset ja vein Jymyn tarhailemaan. Jäin joksikin aikaa seurailemaan tilannetta ja Jymy vaikutti ihan normaalille.
Lähdin välissä käymään kotona syömässä ja nukkumassa, kun jostain syystä edellis yönä ei hirveästi unesta nautittu. Illalla menin takaisin käymään tallilla ja Jymyn hengitys näytti jo normaalille. Ulkoilma selkeästi on tehnyt hyvää. Harjailin sen karsinassa ja seurailin sitä. Muuten kaikki vaikutti normaalille, mutta edelleen se yski aika paljon. Uskon tämän kuitenkin tasoittuvan valkosipulikuurin myötä ja eläinlääkäri oli samaa mieltä kun juttelin sen kanssa puhelimen välityksellä. Tulehdusarvot olivat olleet täysin normaalit. Ja sain luvan ruveta kevyesti liikuttamaan hevosta. Jos siellä kurkussa on jotain limaa niin se ainakin liikutuksella lähtee liikkeelle.
Eli Jymyn olotila on nyt lähes tulkoon normaali.
Toivotaan nyt sormet ristissä, että tämä "tilanne" olisi nyt ollut tässä eikä tästä tulisi nyt mitään muuta. Mutta kisoihin nyt ei päästä tietenkään huomenna eikä ensi viikollakaan suunniteltuihin Korholan kisoihin eikä näyttelyihin. :/ Kisoista kuitenkin viis, kunhan hevonen tulisi kuntoon! Kisoja tulee kuitenkin aina lisää. :)
