Vertin kanssa pomppimassa!

Miks viikonloput kuluu näin nopeesti? Tuntuu, että vastahan se perjantai oli ja viikonloppu alkoi mutta huomenna pitäs mennä jo taas kouluun. No aika kuluu nopeasti kun on kivaa! Todellakin oli kiva viikonloppu! Uusia kuvia ei ole, joten lisäsin joukkoon vanhoja hyppykuvia niin ei mee kuvattomaksi :)

Lauantai iltana olin siis vielä estevalkassa Vertillä, valmennus alkoi puolisen tuntia myöhässä mutta kerettiinkin hyvin verkata jo vähän ennen sitä joten päästiin sitten heti aloittamaan hyppääminen. Ylhäällä näkyy miun "hieno" piirrustus päivän tehtävästä. Huomaa kyllä etten ihan hallitse vielä tän koneen käyttöä :D Tehtävän oli tosi kiva.

Alkuun verkattiin ympyröillä nuilla "pääty esteillä", joiden alla oli vesimatot. Ensimmäisellä kerralla Vertti kielti siihen, toin sen siihen puolihuolimattomasti huonolla valmistelulla, joten ihan oma moka. Toisella kerralla mentiin yli ilman mitään erimielisyyksiä. Tehtävässä oli tärkeää asettaa oikeaan suuntaan jo ennen estettä, jolloin hevonen tiesi jo valmiiksi minne ollaan menossa. Tää onnistui suht hyvin. Tämän jälkeen taidettiin tulla vasemmalla oleva kolmen laukkaaskeleen linja. Tämä sujui myös melko helposti. Lävistäjällä oleva kolmen sarja oli hiukan haasteellinen, en joistain syystä nähnyt siihen mitään paikkaa ja lisäksi välit olivat todella lyhyet, mutta tällä saatiin hevonen katsomaan itse paikkaa ja tekemään pyöreitä hyppyjä.

Numeroin esteet missä järjestyksessä ratana tuota tultiin. Ainut oikeastaan mistä sain palautetta oli, että "puolikkaat askeleet" pitäisi saada pois. Ensimmäisellä radalla niitä taisi tulla ehkä kolme tai neljä. Eli siis Vertti teki pienen tököaskeleen ennen hyppyä, vaikka olisi voinut hypätä hyvästä paikasta ennen sitä. Tämä johtui oikeastaan suoranaisesti siitä, että jäin itse laiskottelemaan ja odotin että hevonen kyllä hyppää. Esteet olivat pieniä, joten en malttanut keskittyä jokaiseen hyppyyn vaikka niin pitäisi tehdä. Aina tököaskelien jälkeen keskityin kunnolla muutamaan lähestymiseen jonka jälkeen taas ote herpaantui. Lisäksi tuli muutamat ristilaukat, jotka pitäisi saada a) joko esteellä laukka vaihdettua tai b) vaihtaa ravin kautta/ saada nopeasti korjattua, koska V ei vielä osaa puhtaita laukanvaihtoja. Toisella ja kolmannella radalla ne kuitenkin vähenivät. Esteet oli kokoajan ristikkoja, tosin lopussa isoja ristikkoja, jolloin piti entistä enemmän kiinnittää huomiota lähestymiseen ja tien tekemiseen. Vertti oli kuitenkin vähän kokoajan hieman pohkeentakana, eikä kunnolla reagoinut pohkeeseen. Kokonaisuudessaan sujui ihan hyvin, mutta silti jäi vähän huono maku suuhun kun olisin voinut ratsastaa paljon paremminkin.

 Tänään oli ratapäivä, koska V oli edellisenä päivänä ollut hieman hidas pohkeelle niin tänään laitoin sitten pienet kannukset jalkaan. Kuitenkin se taisi olla eilen jo virittynyt tunnelmaan ja olikin kokoajan ihan erihevonen ratsastaa, tosi herkkä pohkeelle ja välillä jopa vähän "kuumahti" mutta siis hyvällä tavalla. Aluksi tultiin puomi-pysty-puomi tehtävänä tuota 6 estettä väärästä suunnasta (eli 1 esteen takaa), tässä oli aluksi hieman paikan hahmotus ongelmia, mutta muutaman hypyn jälkeen alkoi sujumaan. Lisäksi Aki huomautti etten saa tulla liian nopeasti esteen jälkeen pystyyn, yhdessä vaiheessa en päässyt kunnolla pystyyn esteen jälkeen mutta nyt ilmeisesti jo liian nopesti. Paristi tultiin myös puomi-okserina. Sitten tultiin pari kertaa 5 pystyä.

Verkkahyppyjen jälkeen aloitettiin pikkuradalla (ehkä 70-80cm). 1-2 väliin tuli ottaa 5 laukkaa, 3ab oli kahden laukan sarja ja 4ab oli yhden laukan sarja. Vitoselta kutoselle oli kuusi laukkaa. Aloitin ensimmäisen radan alitempoisessa laukassa liikaa paikkaa hakien hidastamalla niin ekaan väliin tuli kuusi laukkaa. Tämän jälkeen korjasin laukkaa eteenpäin ja sarjat meinasivatkin jäädä jo liian lyhyiksi. Kun kaikki oli tullut esteitä nostettiin vähän (ehkä 90cm) ja kaikki tulivat paristi. Keskityn ite paremmin tällä radalla kuin ekalla. Sain tälle radalle korjattua 1-2 välin, tosin siinä taisi käydä niin että matkustin pari ensimmäistä askelta ja sitten tykitin pari viimeistä ei siis näinkään. Kolmannella kerralla väli taisi olla jo tasaisempi. Aki sitten sanoi että kun esteitä nostetaan niin sitten täytyy ottaa vielä selkeämmin kiinni jokaisessa välissä, ettei olla ihan päin esteitä koska kaikki välit meinasi jäädä vähän lyhyiksi.
Viimeisillä parilla radalla esteet oli noin 100-110cm. Pitkään aikaan ei oo tullut mitään isoa rataa, joten pelkäsin kuollakseni joutuvani nuiden okserien syömiksi. Luotin kuitenkin siihen, ettei Aki laita minua liian vaikeiden tehtävien eteen ja luotin myös siihen että Vertti auttaa jos mokaan. Ja jos mokaan niin opinpahan niistä virheistä. Rata sujui kuitenkin paremmin kuin uskalsinkaan toivoa, johtui ehkä siitä että oikeasti aloin keskittymään ja ratsastamaan, tuntui myös että Vertti keskittyi. Viimeiselle sarjalle tulin paristi vähän juureen, mutta lopuksi korjattiin sekin niin että se oli hyvä. Radoista selvittyäni olo oli kuin lotto voittajalla, tai uskon ainakin niin. Tää oli varmaan Vertin elämän isoin rata, ja en oo varmaan itekään hypänny tommosta rataa pitkään aikaan. Fiilis oli niin huikea tai on vieläkin, oon niin onnellinen että selvisin ja lisäksi se ei edes tuntunut mahdottoman vaikealta! Jollekin muulle ehkä tuon kokoisesta radasta selviytyminen ei tunnu missään, mutta minulle se oli ihan kuin olisi löytänyt uusia tasoja meistä Vertin kanssa ratsukkona!

Lopuksi kysyin myös Akilta, että voinko/pystynkö/uskallanko hypätä seuraavissa kisoissa "jo" 90cm ja 100cm niin vastauksena tuli, että jos olisi minä niin hyppäisi 100cm ja 110cm. No joo, ei kyllä minun mielestä olla todellakaan valmiita 110cm radoille ehhei, mutta tämän päivän perusteella metrin ei pitäisi tuottaa vaikeuksia. Tai ei hevosella siinä mitään ongelmaa varmasti olekaan vaan kunhan miun oma pää kestää se on ainut ongelma :D Tästä tuli ehkä maailman pisin (ja ehkä tylsin) postaus pitkiin aikoihin mutta toivottavasti edes joku jaksoi lukea loppuun asti. :)