Tänään pääsin "pitkästä" aikaa hyppäämään Vertillä. Aluksi mietin mitenköhän se mahtaisi reagoida kun ei olla hypätty vähään aikaan ja meillä oli lisäksi kokeilussa uusi kuolain: waterford eli monipallonivel. Ajattelin, että Vertti olisi tosi reipas ja innokas. Tarkoituksena oli ottaa vain hyvän mielen hyppyjä :)
Aloitin normaaliin tapaan verkkaamalla molempiin suuntiin ravissa ja laukassa. Muuten verryttely ei poikennut normaalista meidän "esteverkasta" kuin, että en harjoitellut laukanvaihtoja. Yleensä estetuntien alussa teen vaihtoja. Nyt kuitenkin jätin niitä suosiolla tekemättä, koska Vertin omistaja on huomenna menossa sillä koulukisoihin (ja minä menen hevosenhoitajaksi) niin ettei sitten tulisi vastalaukan tilalla huomenna laukanvaihtoja. Vertti tuntui jo verkassa kivalle. Se vastasi hyvin apuihin, niin eteenpäin meneviin kuin takaisinpäin tuleviinkin. Se tuntui myös hyväksyvän hyvin uuden kuolaimen.
Rupesin sitten ottamaan verkkahyppyjä aaltolankku pystylle. Aaltolankut laitoin ihan sen takia, että en nää itse nille hyvin paikkaa. En jotenkin vaan hahmota mistä siihen pitäisi hevosen lähteä hyppäämään ja tämän takia usein ajaudun hevosen kuin hevosen kanssa siihen aivan liian lähelle, vaikka muille esteille nään ihan suht hyvin jo paikat. No harjoitus tekee mestarin vai miten se meni. Ihan pienenä kun lankku oli niin näin siihen hyvin paikan, mutta sitten kun se nousi isommaksi niin hahmotus kyky hävisi. Ajauduttiin monta kertaa aivan liian lähelle. Vertti oli onneks super ihana ja pelasti joka kerta, eikä ottanut ollenkaan nokkaansa miun mokista. Tulin sitä niin monta kertaa kunnes rupesin hahmottamaan hyppypaikan. Tämän jälkeen tulin miniokseria pari kertaa. |
| istunta... |
 |
| vähän ylimyötäystä taas havaittavissa :D |
 |
| .. ja näin käy kun en nää paikkaa: ajadutaan liian lähelle -> roikun hevosen kaulalla. Onneks Vertti on <3 |
 |
| jiihaa! |
Lopuksi tulin kahdesti mini jumppalinjan. Jumppalinjassa oli ensin kolmen metrin välillä kolme innaria ja sitten yksi laukka ja okseri. Sain tuotua Vertin siihen hyvin ja tuntui että hyppääminen oli helppoa. <- Tältä sen pitäisi aina tuntua! Tai ainakin siihen pyritään. Ei tarkoituksella nostettu 80cm korkeammaksi okseria, kun tosiaan oli vähän hyppytaukoa niin ei mene paikat jumiin. Tarkoitus oli pitää hauskaa ja kivaa, ja sitä meillä oli.
Vertti oli hyppyjen jälkeen tyytyväisen ja rennonoloinen. Jatkossakin varmaan hypätään tuolla kuolaimella, kun se tuntui ainakin nyt sillä hyvälle. Toki sen huomaa parhaiten vasta sitten kun on mennyt useamman kerran. Vertti olikin huomattavasti rauhallisempi hypätä kuin mitä aluksi ajattelin, postiiivista! Huomenna suuntana siis Nurmes ja pitkä päivä koulukisoissa. Maanantaina ja tiistaina päästäänkin Baron kanssa sitten taas Akin valkkaan!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti