Tultiin myös muutaman kerran sarjaa ja siitä suhteutettua vesipystylle. Sarjalle ratsastaminen oli meille tällä kertaa kovin vaikeaa, kun Baro meinasi jarrutella kun alla oli sateenkaaret. Kuitenkin sain sen melko hyvin siihen tuotua. Huomattiin valmennuksessa, että näin vieraassa paikassa miun pitäisi pystyä katsomaan tosi hyvin paikka sarjalle jos Baro on jännittävällä päällä -> muuten tulee ongelmia sarjalla jos a-osalle tulee huono hyppy. Sarjalta jatkettiin vähän kiinni seitsemän laukkaa pystylle.
Periaatteessa olin ihan tyytyväinen valmennukseen, kun päästiin valmentajan kanssa treenaamaan ns kisaolosuhteita ja sain vinkkejä miten ratsastaa silloin kun hevonen jännittyy jne. Hevonen hyppäsi kaiken hyvin ja ratsastajan tahtojen mukaan. Sain muistutusta siitä, että suunnitelmia ei saa muuttaa. Jos on päättänyt tulla jonkun välin tietyllä laukkamäärällä niin silloin se tullaan sillä. Baro tuntui loppua kohden vähän väsyneeltä, joka varmasti johtui osakseen siitä että oli melkoisen lämmin päivä.
Kuvia katsellessani kuitenkin tuli kauhea "häpeä" omaa istuntaani katsoessa (häpeä ei ehkä ole oikea sana mutten keksi parempaakaan, itsetunto-kriisi? ). Kuvia ei läheskään ollut jokaiselta hypyltä ja osa hypyistä oli aika ihmeellisiä, mutta olen aina halunnut ratsastukseni olevan siistin ja korrektin näköistä. Kuitenkaan valmentaja(t) eivät ole istunnastani mitään sanoneet, joten "oletan" ettei se pahimmasta päästä ole eikä se vaikuttanut hevosta mitenkään haittaavan. Onneksi istuntakin kehittyy ja muuttuu kokemuksen myötä, ja valmennuksissa ja tunneillahan sitä oppii. Mutta jatkossa aion keskittyä enemmän myös istuntani kehittämiseen, jotten jatkossa(kaan) häiritsisi hevosta kun se tekee töitä. En ole täydellinen, eikä minusta sitä tulekaan. En siis kaipaa siihen liittyviä kommenteja, virheistä onneksi oppii :)
Voisitko tehdä ratsastushistoria postauksen tai sellaisen mihin laitat vanhoja ratsastuskuvia?
VastaaPoista+ tosi kiva postaus! :)
VastaaPoistajoo voin tehdä :)
Poista