Syypää(t) mun hymyyn!

Tosi ihana päivä takana! Ja erittäin onnistuneet treenit Jymyn & Zipon kanssa.

Jymyn kanssa vaihdettiin "vapaalle" ja mentiin pomppimaan kentälle. Meillä oli toisella pitkällä sivulla kolme kavalettia, joihin alkuverkkana tein aina voltit. Toisella pitkällä sivulla oli suhteutettu väli, jota tulin muutaman kerran 5-7 laukalla vaihdellen. Lisäksi oli kolmen linja lävistäjällä, jossa oli aina kaksi lyhyttä laukkaa välissä. Tarkoituksella laitoin lyhyet välit ettei tulisi kauheita laakahyppyjä vaan enemmänkin pyöreitä hyppyjä ja poni joutuisi olemaan kontrollissa. Tarkoitus oli kuitenkin lähinnä hypellä omaksi ja hevosen iloksi, sekä vähän jumpata samalla hevosen selkää pikku pompuilla. Kuvista kiitos Mintulle!

Vaikka Jymy innostukin tosi paljon niin silti se oli paremmin kuin koskaan kontrollissa kiitos varmaankin uuden viritykseni. Eli siis meksikolaiset, pelhamit kaksilla ohjilla ja martingaali. Martingaali auttaa siinä ettei se voi kiskoa päätä liian ylös tai alas. Meksikolaiset estää aukaisemasta suuta liikaa ja ne toimii Jymyllä paremmin kuin mitkään normaalit turpahihnat. Pelhami sen takia, ettei meno olisi ihan päätöntä vaan nimenomaan kuski määräisi säännöt. Kahdet ohjat sen takia, että pystyn säätämään kuolaimen "kovuutta". Koska välillä deltaohjilla Jymy ei kuuntele ollenkaan. Joten nuissa pystyn tarpeen mukaan ottamaan kovemmankin pidätteen, mutta sitten ei välttämättä tarvitse alempaa ohjaa käyttää ollenkaan. Mielestäni tämä yhdistelmä toimi oikeasti todella hyvin!

lopuksi tultiin kerran vähän "isompi" okseri

Jymy oli kokoajan niin tyytyväisen oloinen. Ja myönnettävästi myös itselläni oli todella kivaa! Jymyllä on vaan niin helppoa hypätä tämmöisiä tehtäviä. Ja koska yhteistä kokemusta löytyy jo niiin paljon, niin pystyn hyvin ennakoimaan kaikkea. Kuten esim. tiedän missä vaiheessa se yrittää lähteä kiihdyttämään tai vst.

Jymyn jälkeen otin muskelimies Zipon käsittelyyn. Harjailin sen melko nopsaan ja menin lyhyen käyntimaasto pätkän jälkeen tuuppailemaan maneesiin. Zipon ratsastuksesta ei valitettavasti oo mitään kuvia. Aluksi meni tovi, jotta muistui mieleen miten sitä heppaa ratsastettiinkaan. Ravissa sujui meillä ihan hyvin. Ja Zipolla on tosi kiva ravi! Se on yllättävänkin helppo istua (helpompi kuin Jymyllä!) vaikka se onkin näyttävä! Ravissa tein paljon ympyröitä ja kaarevia uria. Laukassa menin lähinnä keskiympyrällä ja hain tasaista rytmiä, sekä omaa istuntaa. Zippo oli (yllättäenkin) taas tosi kiva :) Muskelimies saa aina hymyilemään!

Huomenna lähden Jossun (ja C:n) kanssa maastoilemaan Zipolla, ja Jymyllä treenaan koulua :)

Sateen jälkeen paistaa aina aurinko

 Nyt siis säästä puhumattakaan suoraan asiaan..

Jymy on ollu jo pitemmän ajan tosi vaikee ratsastaa, joka varmasti johtuu osaksi siitä että oon suurimmaksi osaksi mennyt vain humputellen maastossa ja se on saanut mennä vähän miten huvittaa. Kun meillähän siis oli eläinlääkäriltä "määräys" tehdä niin. Lisäksi tuona aikana Jymy kerrytti kauhean kasan ylimääräistä energiaa, joka ei helpota ratsastusta yhtään sen kanssa työskentelyä kun sillä rupeaa heti kiehumaan yli. Tiputinkin siltä jo aikoja sitten kaurat puolikkaiksi niin, että se ei saa nyt edes litraa päivässä kauraa. Ja silti se vaan käy kauhean ylikierroksilla. Jymyllä se ylienergisyys ilmenee steppailemisena, ennakoimisena, kuumenemisena ja joskus maastossa (satunaisesti jopa kentällä) saattaa näkyä pieniä vihreitä miehiä. Nuista kolme ensimmäistä on Jymylle aika usein myös arkipäivääkin, mutta nyt ne on tullu pinnalle vielä normaalia enemmän.

Nyt on kuitenkin aika ryhdistäytyä. Kauden tavoitteenahan meillä oli startata viimeistään aluemestaruuksissa ensimmäinen heA. Ja kappas, ne mestaruudet ovatkin jo ensi viikolla 21.9. Olisi ehkä pitänyt herätä vähän aikaisemmin ja ruveta valmistautumaan paremmin. Mutta parempi myöhässä kuin ei milloinkaan. Kuitenkin oon päättäny, että lähdetään sinne aluemestaruuksiin yrittämään. Jymyllä ei oo koskaan taidettu osallistua aluekoulumestaruuksiin, joten kerta se on siinäkin ensimmäinen kai. Tavoitteena tosin on vain päästä molemmat radat läpi eli saada yli 50%. Aluemestaruuteen suomenhevosilla kuuluu kaksi kouluohjelmaa, yksi heB ja yksi heA. Kummatkaan ohjelmat ei oo helpoimmasta päästä Jymylle, kun  niissä on aika paljon suoria uria. Mutta yrittämättä ei voi saada mitään. Vaikka tänäänkin meinasin luovuttaa kesken koulutunnin ja olin ihan varma etten kyllä oo menossa mihinkään koulukisoihin. Mutta sitten otin itseäni niskasta kiinni ja rupesin ratsastamaan (tai ainakin kovasti yritin). Jäin vielä tunninkin jälkeen kentälle tuuppailemaan. Siinä vierähtikin nopeasti reilut 1,5h yhteensä.. Ensimmäinen tunti oli ihan kauheaa säätöä ilman MITÄÄN järkeä. Lopuksi alkoi jo vähän sujua kun ponikin alkoi vähän rauhoittua. Pitää siis useamminkin ratsastaa 1,5h että poni alkaa kuunnella. Lopuksi ratsastin molemmat ohjelmat läpi. Muistin jopa molemmat radat ulkoa. Radat meni melko hyvin, mutta pitää nyt tarkemmin ja täsmällisemmin harjoitella siirtymisiä, sekä alkutervehdyksiä ja pohkeenväistöjä! Keskilaukat onnistu tosi hyvin, Jymy ei edes yrittänyt liikaa lähteä ja tuli ihan ok kiinnikin! Loppujen lopuksi olinki hyvin tyytyväinen poniin. :) Nilkka tosin ei tainnu ihan tykätä tuosta puolentoista tunnin tuuppauksesta, mutta ehkä se vertyy.

meidän heikkolenkki: pohkeenväistö!

nuttura tiukalle!

Huomenna aamutalli ja sen jälkeen hyppäillään kaverin kanssa. Hyppään siis Jymyllä. Ajattelin jos se sillä tavalla saisi vaikka vähän energioita ja paineita päästettyä pois. Tarkoitus mennä ihan kavaletti treeniä, innaria jne. Huomenna ratsastan myös yhdellä tallin yksärillä, Jymyn entisellä tarhakaverilla Zipolla (Hipograph). Pieniä ongelmia voi tuottaa päästä sen kyytiin, mutta sen selässä ei voi muutakun nauttia! Ainakin mitä viime kertaan tulee :) I Will Enjoy!

muskelimies <3

Puhelimen tyhjennys

 Joskus aikaisemminkin oon julkassu puhelimesta tänne kuvia ja ajattelin taas pitkästä aikaa laittaa, kun ei oo mitään muutakaan kuvia/postattavaa vielä. :) Kuvat otettu miun super laadukkaalla (NOT) Nokia Lumia 800.

Tinroco & Kuopio alue-kansalliset, olin hevosenhoitajana :)

yhdeltä leiriltä, maastoon menossa vetää Jymyllä + Minttu/Aapi leiriläisenä :D

Puhtaita poneja laitumella :D

ennen pesua...

pesun jälkeen!

työntekijöille vähän herkkuja :) mums

löhöilyä med hund

jäätelöä + marjoja <3

Ponit menossa klinikalle

back to school

iltalukemista ja syötävää

maastoilua <3

ostin alennuksesta hyvän leffan!

näyttelyissä raviradalla

tyytyväinen?

klippasin yks päivä Vennan, tässä yhden puolen kaulasta karvat.. pussillinen karvaa lähti :D

maanantai maastoilua..

..joka ei päättyny kovin hyvin.. Jymy "pelästy" pyörää -> 3metriä sivulle ja jarrut pohjaan -> miia puskaan ja nilkka taittu ympäri. Hyvää tuuria .. Kuvasta poiketen tuo on vielä sinisempi koko nilkka, mutta nyt jo alkaa kunnolla pystyä kävelemään. :)

Ostin Vertille käytettynä Kaktulta kuolaimet :)

ennen klippausta..

.. jälkeen :) Much better now!

Ensimmäinen oma tekemä kuvio :D Ihan siedettävän hyvä!

 

"Koira hyökkäsi ratsuhevosen kimppuun"

"Metsästä hyökännyt koira raateli ratsuhevosta Kontiolahdella

Hevosesta innostunut amerikanstaffordshirenterrieri pääsi karkaamaan sitä ulkoiluttaneilta omistajiltaan lauantaina.

Pohjois-Karjalan Kontiolahdella Jaamankankaalla ratsastusretki päättyi ikävästi koiran hyökättyä yllättäen metsästä ratsukon kimppuun.
- Metsässä irrallaan ollut koira pääsi karkaamaan omistajiltaan, kun se huomasi tiellä kulkevan hevosen. Koira hyökkäsi hevosen kimppuun purren sitä muun muassa takareiteen. Myös hevonen potki koiraa, mutta koira pääsi kotimatkalle omin jaloin, vanhempi rikoskonstaapeli Jarmo Paananen kertoo Iltalehdelle.

Omistajan onnistui pysyä hevosen selässä ja paeta uhkaavaa koiraa. Hevosen takareidessä olleet puremavammat olivat niin pahat, että eläinlääkäri joutui tikkaamaan haavan. Poliisi tutkii tapausta eläimen vartioimatta jättämisenä."

^Moni lukijoistakin on varmasti tämän uutisen nähnyt jo, mutta ajattelin julkaista sen täälläkin ja samalla tiedottaa ihmisiä. Yllättäen tästä oli jopa kirjoitettu ainakin kolmessa lehdessä: Karjalaisessa, Iltalehdessä ja Satakunnan Kansassa.

Tämä tapahtui tekstistä poiketen oikeasti perjantai iltana. Tapaturmaan joutunut hevonen asustaa tallilla, jossa Jymykin on. Itse olin tallilla silloin kun tämä tilanne tapahtui, yksi karmaiseva kokemus lisää. Hevonen pesupaikalle ja itse soitin välittömästi päivystävälle eläinlääkärille. Ja ell tulikin muutaman tunnin päästä soittamisen jälkeen. Koiralle ei tiedettävästi käynyt mitään, mutta hevoselle tuli takareisiin haavoja, joista pahin jouduttiin tikkaamaan. Hevonen voi tällä hetkellä ihan hyvin olosuhteisiin nähden.

Täällä Jaamankankaalla kun on hevosen kanssa maastoilemassa niin usein näkee yhden tai useamman koiran ulkoiluttajan. Mutta siinä aikana mitä olen itse käynyt maastossa (noin viisi vuotta olen käynyt tällä tallilla) täällä niin ikinä ei ole aikaisemmin käynyt tälläistä. Yleensä ainakin itse olen tervehtinyt koiran ulkoiluttajia ja lähes poikkeuksetta kun omistajat näkevät hevosia niin ottavat koiransa asiallisesti kiinni ja pitävät niistä hyvin kiinni, jos koirat vaikuttavat olevan mitenkään kiinnostuneita hevosista ja tervehtivät myös. Toki vahinkoja sattuu jokaiselle, ja on mahdollista että hihna voi katketa kovasta nykäisystä tai vastaavaa, mutta en silti voi käsittää miten tämmöinen on edes mahdollista. Koira oli yrittänyt purra/ottaa kiinni myös ratsastajan jalasta ja purra hevosta päästä/kaulasta. Koira siis oli reagoinut todella agressiivisesti. Onneksi pahimmilta vahingoilta tässä tapauksessa vältyttiin kummankin osapuolen kohdalla. Koirallekin olisi voinut käydä pahasti kun hevonen saaliseläimenä tietysti puolustautuu helposti potkimalla.

Itseäni ei mitenkään haittaa, että "törmäillään" maastossa koiran ulkoiluttajiin, hevosetkin tottuvat sillä tavoin hyvin uusiin olosuhteisiin. Meillä kaikilla on oikeus ihan yhtälailla liikkua siellä metsässä, ulkoilutettiin sitten koiria tai hevosia. Mutta mielestäni kummankin osapuolen on kunnioitettava toisiaan, jolla tarkoitan sitä että väistetään ja pidetään reilut välimatkat toisiinsa jottei tälläisiä vahinkoja kävisi. Se voi olla kohtalokasta kaikille. Itsekin lenkkeilen koirieni kanssa, tosin täällä ei liiku hevosia lähimaillakaan. Mutta mieleenikään ei tulisi päästää koiriani irti jos tietäisin että lähistöllä voi liikkua hevosia (enkä kyllä pidä itse irti koskaan muutenkaan meidän koiria talon ulkopuolella). Koirathan kuuluisi pitää kuitenkin kytkettynä kokoajan. Itseäni ei haittaa kuitenkaan ollenkaan, vaikka koirat olisivatkin metsässä irti JOS ne oikeasti tottelevat kunnolla omistajiaan. Itsekin varmasti päästäisin metsässä koirat irti purkamaan energiaa jos tietäisin, että ne tottelisivat kunnolla ja tulisivat varmasti heti kutsuessa luokse. Toki koirat ei välttämättä ole tottuneet hevosiin, ja voivat joutua yllättävään tilanteeseen kun näkevät ekaa kertaa. Tää nyt meni vähän ohi aiheen, koska koirahan ei ollut irti vaan oli päässyt irti mutta menköön..Mutta joo, tämmöinen oli nyt pakko tulla purkamaan tänne tän tapahtuneen jälkeen. Toivottavasti monet oppivat nuista lehtijutuista lukiessaan jotain miten pitäisi toimia vaaratilanteita välttääksemme. :) Mukavia heppailu hetkiä kaikille.

Match Show 7.9.

Käytiin Jymyn kanssa kokeilemassa jotain uutta, nimittäin näyttelyissä oloa. Oon aina halunnu viedä sen näyttelyihin ja vihdoinkin sain sen vietyä! Vaikka päivästä tuli melko pitkä niin SILTI se oli sen arvoista, vaikka kovinkaanmoista mainetta ja kunniaa ei tullutkaan. Mennään varmasti uudelleenkin!

Jymy käyttäytyi jopa ihan asiallisesti. Mitä nyt vähän höyrysi ja käveli tuhatta, ja sataa eteenpäin. Omilla lyhyillä jaloillani sain kyllä juosta ihan kunnolla :D Mutta oon silti niin tyytyväinen Jymyyn. Sain sen esitettyä niin hyvin kun osasin. Hevoset arvosteltiin siis pareittain. Jymyä vastassa oli suomenhevos tamma 17v. Ja molemmat arvioitiin peräkkäin ja sitten palkittiin molemmat heti perään sinisellä tai punaisella ruusukkeella. Sininen tarkoitti kakkossijaa ja punainen ykkössijaa -> jolla pääsi jatkokehään (Best in show kehä/ BIS). TÄYSIN yllätyksekseni Jymy sai punaisen rusetin! Kuvissa meillä on väärä ruusuke, oikeasti se oli vain pieni punainen mutta tuli joku väärinkäsitys järjestäjiltä. Mutta mitäs pienistä. Erikseen tuomari mainitsi minulle, että hevonen on todella hyvässä lihaskunnossa. Olipas mukava kuulla se vieraan ihmisen suusta. :)

BIS kehässä ei päästy loppusijoille/erityismaininnoille, mutta se ei haitannut kyllä yhtään. Lähdin vain hakemaan yhteistä uutta kokemusta :) Vaikka aika loppuun asti käveltiinkin kehää ympäri kun hevosia karsittiin kehästä.

Jymystä kirjoitettiin seuraavasti:

"Hajavarpaisuutta edessä, takakorkea, käynti  matkaa voittavaa ja tahdikasta, vähän länkinen takaa, ravi tahdikasta ja lennokasta, edestä vähän kerii, hyvässä lihavuuskunnossa."

hyppelyä "pitkästä" aikaa!

 Kävin keskiviikkona hyppäämässä Barolla pitkän päivän päätteeksi. Aamulla olin aamutallissa siitä suoraan viideksi tunniksi kouluun -> sen jälkeen kaksi tuntia autokoulua (teoriaa<3) ja sieltä sitten tallille. En kerennyt autokoulun takia millään estetunnille, joten sovittiin että esteryhmä jättää esteet niin mie hyppään kun tuun niin niitä valmentajan silmän alla. Kuvista kiitos Tuoville!

Verkkasin itsenäisesti ja kun valkku tuli niin ruvettiin ottaa hyppyjä linjalla. Siinä oli puomi, kaksi ristikko innaria josta yksi laukka ja okseri. Välit oli ihan hyvät ja sujuvat. Olikin ihan hyvä mennä tälläistä pientä jumppaa kun viime kisoissa meni vähän miten meni. Niin oli kivaa ja helppoa. Todellinen hyvän mielen treeni! Ja vieläkin hymyilyttää :)

 Huomasin myös sellaisen seikan, että nään oikeassa laukassa paljon huonommin paikan. Eli en osaa kunnolla siihen suuntaan kaarretta ratsastaa. Tulinkin useamman kerran siitä laukasta, jotta silmä oppisi näkemään paremmin paikkaa.

laatu on, mutta BARO ON TYKKI <3

 Baro oli kokoajan ihan super super hyvä! Kertaakaan se ei tiputtanut, ainoastaan viimeisellä kerralla vähän hipaisi puomia mutta silloinkaan se ei tippunut. Verkassa sain myös tehtyä muutamat ihan ok laukanvaihdotkin. Baro oli myös tosi energisen oloinen, joka oli vaan hyvä asia. Esteitä ei ollut tarkoitus nostaa isoksi, mutta viimeisillä kerroilla viimeinen okseri oli(kin) n. 120cm (ei kuvaa vikasta hypystä).  Valmentaja meinasi nostaa vielä, mutta en antanut enempää nostaa kun itsellä oli melkein 2 viikkoa hyppytaukoa ja sitten Baro tuntui myös jo hieman väsyneeltä niin tulin sen sitten kahdesti. Mielestäni korkeus ei suinkaan ole tärkeä, vaan tekniikka ja tyyli. En ole paljoa hyppännyt mitään 120cm esteitä, joten linjan päässä sitä oli helppoa tulla ja siitä silmä alkaa tottua "isompiin" esteisiin. Jonka takia halusin myös tulla sen kahdesti, että tietäisin itse ettei onnistuminen ollut vahinko ja tulisi luottoa siihen, että pystytään. Koska "pelkään" itse hieman oksereita, enkä nää niille niin hyvin paikkaa niin mielestäni oli tosi hyvää harjoitusta nimenomaan tämmöinen lyhyt jumppa itselleni (sekä tietty hepalle)!

Baro on <3

30.8. koulutunti

30.8. Olin koulutunnilla Venna-ponilla. En ollut mennyt sillä pitkään aikaan joten oli ihan kiva taas mennä. Menin sillä hetken ennen tunnin alkua kentällä kun testailin sille uutta kuolainta. Kuvat on ottanut kaverini Salla. Kuitenkin varsinainen tunti pidettiin maneesissa kun kenttä pölisi kuivan sään takia niin paljon. Sieltä ei ole kuvia.

Tunnilla aluksi mentiin aika itsenäisesti ja opettaja katsoi kaikkien istuntaa, sekä neuvoi jokaista erikseen jokaisen hevosen ratsastuksessa. Venna oli aluksi hieman liian hidas pohkeelle, mutta parani loppua kohden.

Laukassa mentiin vastalaukka kaarroksia. Eli aluksi nostettiin vastalaukka ja siitä ns kulmankatkaisu jolloin tultiin takaisin myötälaukkaan ja siinä puolikas keskiympyrä. Tämä oli aika haastava tehtävä Vennan kanssa, enkä meinannut saada laukkaa kunnolla säilymään, kuitenkin oli todella helppoa nostaa uralta vastalaukka.!

Kokonaisuudessaan olin Vennaan todella tyytyväinen, varsinkin lopussa se liikkui hyvin omilla jaloillaan. Loppuun tehtiin parit keskiravit ja Venna teki ne tosi hienosti!