"..Hanskat ei tipahda, periks ei anneta.."

Kisat oli ja meni, jälleen kokemusta rikkaampana ja uusia ajatuksia matkassa. Mikäs parempaa kuin viettää ystävänpäivä avaamassa tätä kisakautta :)





Kisossa oltiin hyvissä ajoin ja matkakin taittui hyvin. Ainut pelko oli, että kestääkö Jymyn letti kasassa kun tein sille ensimmäistä kertaa sykeröiden sijaan ranskalaisen letin, mutta hyvien vinkkien ansiosta se kesti kun kestikin koko reissun kasassa. Verryttelyssä ratsastin melko kevyesti, koska a) oma käsi ei kestänyt ratsastaa kunnolla b)Jymy tuntui muuten erittäin hyvälle, vain hieman "laiskalle" takajaloista. Varmasti pitkästä aikaa matkustaminen vei voimia ja vasta paluu kunnon töihin väsyttää. Verryttelyyn sain ensimmäistä kertaa valmentajan mukaan ja siitä oli ehdottomasti apua.

Radalle mennessäni ajattelin vain, etten ratsasta ylitahtia vaan pyrin tarkkoihin teihin ja hyvään rentoon tahtiin ja hevoseen. Rata sujuikin tasaisesti ja hyvin omasta, sekä valmentajan mielestä. Jymy kuitenkin jäi tuomareiden mielestä kovin ponteettomaksi, joka toki totta. Raviohjelmasta taisaista kutosta ja yhdestä siirtymisestä jopa 7 . Laukka oli kuitenkin meidän tämän päivän heikoin lenkki ja en saanut sitä tarpeeksi aktiiviseksi ja ponnekkaaksi, jolloin siitä tuli vitosta.

Radalla ei kuitenkaan tullut varsinaisia rikkeitä kuin yksi siirtyminen, joka oli laukasta käyntiin ja se tuli ravin kautta. Jymy oli kuitenkin radan ajan melko kivantuntuinen ja suoritimme varmasti parhaiten miten sillä hetkellä pystyimme. Radasta jäi positiivinen ja onnistunut hyvä fiilis, koska hevonen tuntui tasaiselta vaikka parannettavaa tietysti tiesin olevan vähintään miljoona asiaa. Odotin tällä suorituksella kuitenkin parempia prosentteja mitä sainkaan. Tuloksena 55,400%, jolla pidimme taas häntää tuloslistoilla. Omasta mielestäni olen saanut paljon huonommillakin radoilla parempiakin prosentteja, vaikka toki jokainen kisa on eri asia ja eri päivä, sekä eri tuomarit. Tulos oli melkoinen pettymys, mutta oma fiilis kuitenkin oli hyvä, ja tuomarit olivat ihan asiallisesti kommentoineet ja sakottaneet, joten ei voi syyttää kuin itseään.

"Mul ei ollu mitää muut ku mahdollisuus
ja tieto siitä että mitä tahdon voin saavuttaa.
Koval duunilla asiat vaan onnistuu.
Kokeillaan ja sit taas noustaan jos kaadutaan."

Positiivista ja mukavaa oli kun papereiden alhaalla luki toisella tuomarilla "Söötti suokki" ja toisella "Raamikas hevonen", näiden postiivisten kommenttien voimalla ja omalla hyvällä fiiliksellä jaksaa taas jatkaa treenaamista kohti seuraavia kisoja, jospa silloin päästäisiin vähän edes parantamaan. Nyt aloitetaan ponin takajalkojen aktiivisuus treeni, kera puomien ja kavalettien, maastoilun ja kouluratsastuksen, sekä tietenkin yritetään hakea oppia valmentajilta kuskille :)