Jokseenkin tämä bloggailu ei meinaa ottaa siipiä enää alleen ja tästä syystä päätin harkinnan jälkeen tehdä meille facebook sivun
Jymyn matkassa, johon on helpompi ja nopeampi päivittää kuulumisia.
Jos jotakin kiinnostaa niin tykätkää ja jääkää seurailemaan :)
Maaliskuun jälkeen onkin tapahtunut paljon kaikenlaista. On ollut hyviä, sekä huonompia aikoja. Ollaan käyty valmennuksissa, kerran jopa kisoissa ja kuntouteltu tovi jos toinenkin. Aktiivisimmin käytiin keväällä kouluvalmennuksissa ja ne alkoivat pikku hiljaa sujuakin mukavasti! Kisoissa käytiin tosiaan toukokuussa Sorsasalossa hyppäämässä yksi luokka (80cm) ja Jymy mahtavana poikana luotsasi meidät kohtalaisen isossa joukossa viimeisille sijoille.
 |
| aaveen.net |
Kesäksi saavuttiin kotikulmille, vaikkakin Jymy sai matkata uudelle tallille kesäloman viettoon. Jymy pääsikin taas muutaman vuoden tauon jälkeen laitumellekin. Tosin suosilla tehtiinkin niin, että se saa olla päivät ulkona ja yöt tallissa. Ihan vain ongelmilta välttyäksemme. Joku lukija voikin muistaa muutaman vuoden taakse, kun Jymy oli laitumella ympäri vuorokauden, niin sehän tuli sitten sieltä ali useampaankin otteeseen, jonka seurauksena jouduttiin tuomaan se tallille takaisin. Nyt se on viihtynyt laitumella loistavasti ja saakin siellä olla laumassa. Niillä onkin huippu laidunporukka, eikä ole tullut yhtään naarmua edes koko kesänä!
Laidunkauden alkaessa ongelmilta ei kuitenkaan vältytty. Jymy alkoi mysteerisesti olemaan ajoittain aluksi tahmea ja jäykkä, välillä se vaikutti jopa hieman epäpuhtaalta. Vaikkakaan selkeää "ongelma" kohtaa/jalkaa en osannut nimetä ja jokainen ulkopuolinenkin epäili eri jalkaa. Mitään turvotusta tai lämpöäkään missään ei ollut. Aluksi epäilin selän olevan jumissa ja sitä sitten hierottiin, jumeja ei onneksi kuitenkaan mistään löytynyt. Näytin videoita vakkari eläinlääkärillemme ja saatiin aluksi ohjeeksi seurailla tilannetta muutama viikko. Jos vaikka olisi venäyttänyt jotain laitumella tai mennyt stressistä/muuttuneesta tavoista jumiin.
Jymy alkoi kyllä virkistymään ja liikkumaan omalla moottorillaan, mutta käytettiin kaverini kanssa se varoilta kuitenkin klinikalla tutkimuksissa. Pelkäsin jo todella, että nyt taitaa alkaa meidän aika olla vähissä ja kilometrit lopussa. Klinikalla tokaisinkin eläinlääkärille haluavani suoran vastauksen, että onko aika jo luovuttaa vai vieläkö on toiveita jatkosta. Onneksi kuitenkin eläinlääkäri oli hyvinkin toiveikas, koska hevonen selkeästi haluaa liikkua itse eteenpäin ja mitään ontumista (no klinikalla ei voi sanoa että olisi epäpuhtauttakaan näkynyt kun raviradan vieressä liihotteli semmoista ravia..) esimerkiksi liinassa juoksuttaessa ei ollut. Taivutuksiin se kuitenkin reagoi, mutta se olikin odotettavissa hevosen iän ja taustan tietäen. Hoidoksi saatiin piikitys kuuri Cartrophenia, josta ainakin näillänäkymin näyttäisi olevan apua.
" Cartrophen parantaa synoviaalinesteen ja nivelruston aineenvaihduntaa,
lisäksi se estää nivelvaurioissa erittyvien, rustoa hajottavien
entsyymien toimintaa. Cartrophenilla on myös fibrinolyyttinen ja
antikoagulanttivaikutus, mikä edistää nivelen alueen veren¬kiertoa."
Kisaradoilla meitä tuskin tulee enää hirveästi näkymään (sillä ettäkö oltaisiin viime vuosina pahemmin käytykään). Siihen varmasti alkaa kilometrit olla täynnä, mutta eläinlääkäri ennusteli kuitenkin, että harrastekäyttöön Jymy luultavasti tulisi vielä sopimaan. Itselleni on tällä hetkellä ihan sama voiko valmentautua tai kisata, koska rahaa siihen ei kuitenkaan pahemmin tällä hetkellä ole kuitenkaan. Kunhan saisin Jymystä vielä muutamaksi vuodeksi mukavan harrastelukaverin sileällä kevyesti ratsasteluun ja maastoiluun, sekä tietenkin parhaaksi ystäväksi <3 Lähi kuukaudet näyttävätkin vieläkö meillä on aikaa, mutta tällä hetkellä näyttää ihan hyvälle. Ainakin virtaa on kuin pienessä kylässä ja täti saa kiikutusta ympäri peltoja. Mutta hevosen ehdoilla mennään! Lisäksi ollaan löydetty parasta kesäpuuhaa, joka sopii molemmille! :)
