No miksi sitten menin ostamaan tämmöisen ex-ravuri suokin? Siksi että todella pidin siitä hevosesta! Ja tiesin sen elämästä paljon ennen sitä kun se tuli tuonne ratsastuskouluun. Tiesin syvällä sisimmässäni, että tämä hevonen tulisi antamaan miulle paljon. Niin kokemusta kun kaikkea muutakin. Ja näin melkein kahden vuoden jälkeen voin sanoa etten antaisi päivääkään tästä ajasta pois. VAIKKA onkin ollut hankalaa ja surullista, mutta tämä hevonen on kasvattanut minua myös ihmisenä ja opettanut uusia näkökulmia elämästä. Ja koska olen myös aikamoinen tunne ihminen niin halusin, että tämä hevonen saisi hyvän loppuelämän kodin. Se todellakin on sen ansainnut, se on opettanut montaa eri ihmistä ja sen elämässä on kerennyt tapahtua paljon, niin tämäkin hevonen ansaitsisi jo sen viimeisen ihmisen johon luottaa ja joka pystyy antamaan sille myös jotain. Haluan antaa sille edes vähän takaisin jotain siitä miten paljon se on jo miulle antanut. Toki en voi vannoa että se on viimeiseen päiväänsä asti minulla, koska ikinä ei tiedä mitä tulevaisuudessa tapahtuu. Mutta aion yrittää pitää kiinni siitä lupauksesta minkä olen sille antanut!


Mie oon niin onnellinen että Jymy pääty siulle, kun mie tiiän että sie pystyt pitämään sille sen lupauksen mitä mie en voinut pitää :) Paljon kaikkea hyvää teidän tielle tästä eteenpäin, työ ootte kaiken arvoista <3
VastaaPoistaHyvä postaus, voin niin samaistua sillä oon itse kokenut myös ihan superpaljon vastustusta oman valintani takia. Silloin kun seuraa omaa sydäntään ja tekee jotain semmoista mikä on tärkeää, ja ostaa hevosen, jota rakastaa, ei kuitenkaan voi mennä kovin pieleen -sehän on elämän tarkoitus, että elämänsä käyttää kuten itse haluaa :D
VastaaPoistakiitos, oot oikeassa! :)
PoistaBlogissani ois sulle haaste!:)
VastaaPoistahttp://lifewithismo.blogspot.fi/2013/12/98-haaste.html